Voidakseen keskittyä oppimiseen ihmisen täytyy tuntea olonsa hyväksytyksi ja turvalliseksi. Koulu on paikka, jossa kohtaa ihmisyyden koko kirjo: eri taustoista tulevat, elämän kolhimat ja vain sen hyviä puolia nähneet.

Oma luokka on tiivis yhteisö ja ryhmä, jonka pitäisi tarjota turvallinen tila opiskeluun kaikille. Luokassa vallitsevat kuitenkin ryhmän karut lait, sanattomat sopimukset siitä mikä on coolia ja hyväksyttävää ja minkä arvoinen kukin muiden silmissä on. Jotta opiskelu on mahdollista, opettajan on oltava jatkuvasti hereillä näiden ryhmäilmiöiden äärellä.

Ulkopuolisuuden tunne, joka syntyy silloin, kun ei tunne olevansa hyväksytty sellaisena kuin on, voi pahimmillaan lamauttaa toimintakyvyn täysin. Ryhmään ei voi liittyä jos omaan olemiseen liittyy häpeää, turvattomuudentunnetta tai ei tunne oloaan hyväksytyksi. Olen itse kokenut tämän karvaasti muuttaessani viisivuotiaana Ruotsiin ja tullessani siellä vuosien ajan kiusatuksi suomalaisen taustani ja väärän kieleni vuoksi.

Turvallisuudentunne rakentuu hyvissä kohtaamisissa

Turvallisuudentunnetta voidaan lisätä hyvällä oppilaantuntemuksella. Luottamusta tulee rakentaa jatkuvasti kohtaamalla oppilaita muutenkin kuin oppisisältöjen kautta. Kiireettömään tutustumiseen, kahdenkeskeisiin keskusteluihin, toiveiden kuuntelemiseen ja hyväksyvän ryhmähengen luomiseen kannattaa käyttää aikaa. Opettajan kiinnostus oppilasta ja hänen asioitaan kohtaan on ensiarvoisen tärkeää. On tehtävä töitä sen eteen, että kaikki ovat arvostettuja luokassa juuri sellaisena kuin ovat, kaikkine tunteineen ja ajatuksineen. Tähän tarvitaan myötätuntoa ja avarakatseisuutta, ja erityisesti kykyä nähdä ihmisen kauneus ja hyvyys kovankin kuoren alta.

Uhmakas nuori janoaa hyväksyntää

Se, että nuori käyttäytyy uhmakkaasti, ei halua osallistua yhteisiin juttuihin tai ei kykene keskittymään oppitunnilla siihen mitä opiskellaan, on opettajalle viesti siitä, että hyväksymisen ja turvallisuuden ilmapiiriä täytyy vaalia entistä enemmän.  Mitä uhmakkaampi nuori, sitä enemmän positiivista palautetta, kiinnostusta sekä hyväksynnän ja tykkäämisen osoittamista tarvitaan. Joka päivä. Jokaiseen oppilaaseen voi suhtautua kuin hiomattomaan timanttiin, jota haluamme auttaa loistamaan. Ja muistaa, että jokainen oppilas tekee aina parhaansa, kulloinkin olemassa olevissa olosuhteissa. Jollekin tämä paras voi olla raahautuminen kouluun aamulla. Silloin se riittää.