Viime päivinä on tapetilla ollut keskustelu siitä, kehitetäänkö nykykoulussa enää sinnikkyyttä vai pääsevätkö oppilaat liian helpolla. Uusi opetussuunnitelma, jonka keskiössä ovat elinikäisen oppimisen asenteen kehittäminen, oppilaiden oma osallisuus ja aktiivisuus sekä yhteisöllisyys, tukee merkittävästi myös sinnikkyyden kehittymistä. Sinnikkyys on kykyä kohdata muutoksia, sopeutua, selvitä vastoinkäymisistä ja kestää vaikeitakin tunteita. Se on taipumus vastustaa kesken jättämistä ja viittaa tavoitteelliseen pitkäjännitteisyyteen ja intohimoiseen suhtautumiseen päämääriä kohtaan. Se on toiminnan tahtotila, joka mahdollistaa pidemmällä aikavälillä onnistumisen kokemukset ja opiskeluissa ja työelämässä eteenpäin menemisen. On hienoa, että uudessa opetussuunnitelmassa elinikäisen oppimisen asennetta ja sinnikkyyttä tukevalle toiminnalle on annettu merkittävää painoarvoa. Onkin tärkeää, että kaikissa kouluissa nämä uuden opsin suuntaviivat otetaan tosissaan ja sinnikkyyttä kehittävä toiminta kiinteäksi osaksi koulun arkea.

 

Miten sinnikkyyttä kehitetään?

Ihminen on kulttuurinsa tuote ja osa yhteisöä. Kulttuuri, jossa arvostetaan periksiantamattomuutta, rehellisyyttä, rohkeutta ja avoimuutta uusille asioille edesauttaa sinnikkyyden kehittymistä. Hyvä porukka, jossa ihmiset, joilla on yhteinen intressi selvitä eteen tulevista haasteista työskentelevät yhdessä kannustaen toisiaan, on omiaan lisäämään sinnikkyyttä.

Opettajalla on merkittävä rooli oppilaiden sinnikkyyden kasvattajana ja sinnikkyyttä tukevan koulukulttuurin luomisessa. Opettaja voi omalla esimerkillään luoda kulttuuria, joka lisää kollektiivista sinnikkyyttä, keskittymällä vahvuuksiin ja käyttämällä onnistumiskeskeistä kieltä. Samoin hän voi kyynisellä ja epäonnistumisiin keskittyvällä suhtautumisella ylläpitää lannistavaa luovuttamisen kulttuuria, jossa haasteet aiheuttavat enemmän pelkoa epäonnistumisesta kuin intoa lähteä ponnistelemaan niiden saavuttamiseksi.

Jotta voi olla sinnikäs, pitää myös kokea tavoittelemansa asiat merkityksellisksi. Siksi opiskeltavien asioiden ja oppimateriaalien linkittäminen oppilaita kiinnostavaan maailmaan, itselle asetettujen tavoitteiden ja suunnitelmien mukaan eteneminen sekä oman toiminnan jatkuva reflektointi ovat oleellinen osa sinnikkyyteen kasvattamista. Myös tähän uusi opetussuunnitelma ohjaa vahvasti.

 

Sinnikkyyttä kehittävän toiminnan peruperiaatteet:

  1. Voimavarakeskeinen toiminta

Toiminta luokassa perustuu siihen mikä on hyvää ja toimivaa, siis jokaisen omien vahvuuksien hyödyntämiseen. Huolehditaan, että oppilaalla on tarvittava kapasiteetti ja oikeanlaiset välineet oppimiseen. Tavoitteet asetetaan sopivalle tasolle; ponnistelua vaativiksi, mutta onnistumiskokemuksia tuottaviksi. Oppiminen tapahtuu yhteisössä hyvässä, kannustavassa ohjauksessa ja oppilas saa jatkuvasti oppimista edistävää, itseluottamusta tukevaa palautetta. Opiskelu on tasapainossa muun elämän kanssa ja energian palautumisesta huolehditaan.

  1. Riskikeskeinen toiminta

Luovaa ajattelua tuetaan ja heittäydytään ideoimaan mahdottomiltakin tuntuvia juttuja. Uhkat käännetään mahdollisuuksiksi. Toimintaan ja tehtäviin suhtaudutaan tulen paremmaksi -asenteella mieluummin kuin olen tässä hyvä tai huono -asenteella. Pienetkin onnistumiset huomioidaan. Jatkuvasti reflektoidaan mikä toimii ja mikä ei ja toimintaa kehitetään reflektion pohjalta. Vanhempien oppilaiden kokemusta hyödynnetään mm. ikäryhmäintegraatiolla ja kummitoiminnalla.

  1. Prosessikeskeinen toiminta

Keskustellaan toimintastrategioista, joilla selvitään vaikeista tilanteista. Hankalissa tilanteissa mieleen palautetaan keinoja, joilla vastaavista tilanteista on aikaisemmin selvitty; mistä lähdettiin liikkeelle, mitä tehtiin ja miten suunnattiin kohti tulevaa. Itsesäätelyä opetetaan auttamalla oppilasta tulemaan tietoiseksi omasta toiminnastaan ja näkemään edistymistä tukevia keinojaan.

 

Oleellista kaikessa on kannustava, oppilasta kunnioittava ilmapiiri, jossa oppilas saa itse olla aktiivisessa roolissa omen tavoitteidensa asettajana ja oman oppimispolkunsa rakentajana.

Kerro muilleShare on Facebook55Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn0Share on Google+0Email this to someone

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *