Keho- ja traumatietoisuus vuorovaikutustilanteissa

Koulutuksen tavoite: Lisätä itsetuntemusta ja ymmärrystä vuorovaikutuksen taustalla olevista tekijöistä Kehittyä vuorovaikuttajana kaikissa, mutta erityisesti haastavissa vuorovaikutustilanteissa Tutustua traumatietoiseen työotteeseen Lisätä ymmärrystä kehon ja mielen yhteydestä osana ihmisyyttä ja vuorovaikutusta, sekä yhteissäätelyn merkityksestä ihmisten kohtaamisessa ja ohjaamisessa Kehittyä valmentavan työotteen käyttämisessä vuorovaikutustilanteissa.  Koulutus sisältää teoriaosuuksia, tutkittua tietoa, kokemuksellisia, kehollisia ja[…]

Pieniä askeleita kohti inhimillisesti kestävää maailmaa

Ihmisen kyky sopeutua ja uudistua on ihmeellinen. Vaikka maailma järjestyy uuteen asentoon synnyttäen hämmennystä, pelkoa, monenlaista sisäistä ja ulkoista taistelua ja luopuminen vanhasta tekee kipeää, antautuminen muutosprosessille ja avautuminen uudelle on alkanut. Ympärillämme on aivan uudenlaista avautumista yhteydelle, tukeutumista ja tuen antamista, pehmentymistä, arvojen uudelleen määrittelyä, sydämestä antamista. Uuden ajan[…]

Se oli vaan läppä

9. luokkalainen Anna peilaa itseään ja vaihtaa vaatteita viidennen kerran. Päivällä pitäisi pitää esitelmä luokan edessä. “En saa näyttää rumalta, en saa mokata”, hän miettii. Aiemmin mieliin syöpyneet kiusaajien sanat nostavat palan kurkkuun. Esitelmän jälkeen Anna lähtee kotiin. Vatsaan sattuu. Pojat olivat vetäneet pulpettejaan kauemmas Annasta, kuiskineet ja naureskelleet. Opettajakin[…]

Mihin pakotamme lapset kun pakotamme heidät kouluun?

K-0 –hankkeen hankepäällikkö Heikki Turkan esittämä otsikon kysymys koskettaa. Viime aikoina esiin nousseet, vuosikausiakin jatkuneet kiusaamis- ja häirintätapaukset ovat hälyttäviä. Edelleen aivan liian moni lapsi ja nuori joutuu kestämään koulussa kiusaamista, häirintää, henkistä tai fyysistä väkivaltaa, joukon ulkopuolelle jäämistä, itsensä pienentämistä, painetta olla toisenlainen. Kiusaamisesta puhutaan paljon, mutta vielä on[…]

Arvostava katse saa hyvän kasvamaan

”Tunnet itsesi aika hyvin”, sanoin oppilaalleni viime viikolla keskusteltuamme hänen vahvuuksistaan ja haasteistaan, joita hän yhdeksän vuoden ikäänsä nähden osasi sanoittaa harvinaisen kypsästi. Poika katsahti minuun kirkkailla silmillään nauraen, levitti kätensä ja sanoi: ”Tietysti tunnen, olenhan tuntenut itseni jo yhdeksän vuotta. Mun keho on mun paras kaveri.” Pojan viisaus kosketti.[…]

Konmari koulussa

Suuren suosion saavuttanut japanilaisen Marie Kondon Konmari –järjestelyn ja siivouksen filosofia sai minutkin innostumaan kotini raivaamisesta. Konmarin idea on pelkistetysti, että kaikki muu heivataan pihalle paitsi asiat, jotka tuottavat aitoa iloa. Tämän myötä elämä selkiytyy ja uusille, itselle tärkeille asioille tulee tilaa. Näin kävi minullekin. Kodin selkiytymisen myötä aloin pohtia[…]

Sinnikkyyttä voidaan kehittää!

Viime päivinä on tapetilla ollut keskustelu siitä, kehitetäänkö nykykoulussa enää sinnikkyyttä vai pääsevätkö oppilaat liian helpolla. Uusi opetussuunnitelma, jonka keskiössä ovat elinikäisen oppimisen asenteen kehittäminen, oppilaiden oma osallisuus ja aktiivisuus sekä yhteisöllisyys, tukee merkittävästi myös sinnikkyyden kehittymistä. Sinnikkyys on kykyä kohdata muutoksia, sopeutua, selvitä vastoinkäymisistä ja kestää vaikeitakin tunteita. Se[…]